30. syyskuuta 2012

Shit is fucked up and bullshit

Perjantaina aamulla, kun treffattiin ystävän kanssa Kiasman edessä, ensin itkettiin hetki, sitten mentiin museon kahvilaan syömään juustokakkua ja sitten lähdettiin kiertämään kolme näyttelyä.


Vasta avattu Osmo Rauhalan Elämän kirja vaikutti värien harmoniallaan ja selkeydellään, jonka tulkinta aukesi kokonaiseksi vasta teosten katsomisen jälkeen selvinneen tausta-ajatuksen myötä. Toby Zieglerin Vieraantuneista esineistä ei saatu irti rehellisesti sanottuna kovinkaan paljon, kun taas viimeisenä kierretty Camouflage-kokoomanäyttely päräytti monessakin kohtaa.

Esimerkiksi Sebastian Errazurizin mielenosoitustuoliprojektin monitasoisuus onnistui viehättämään. Tuoleihin on maalattu Occupy Wall Street -liikkeen mielenosoituksissa käytettyjä aitoja iskulauseita. Tuoli toimii samalla sekä kylttinä että, no, tuolina, jolla istumalla voi vallata julkista tilaa. Tuolit myydään designina taiteen keräilijöille, jotka poikkeuksetta kuuluvat siihen yhteen prosenttiin. Taiteilija päättää lopulta itse, kuinka suuren osan tuotoista pitää itsellään ja kuinka suuren lahjoittaa eteenpäin, astuuko valinnallaan pieneen eliittiin vai osaksi protestoivaa 99 prosenttia.


Nykytaiteen ja designin vuoropuhelua pohtiva Camouflage on esillä Kiasmassa vielä viikon, suosittelen katsastamaan! Ja varaamaan rauhassa aikaa ja avoimia aisteja ihmettelyyn hämärässä Dormitoriumissa sekä toisessa, huomattavasti valoisammassa huoneessa erään pitkän putken ja pienten kuulien äärellä. :)







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sää kans!